Monitieteisyyden kutsu

Viikko on takana opiskelua kesäkoulussa. Ryhmässämme on 25 opiskelijaa eri puolilta, edustamme useita tieteenaloja ja kulttuureja/uskontoja. Oppiminen on siis ollut moninkertaista. Vaikka sosiaalipolitiikkaa tai sosiaalityön päivät ovat mielenkiintoisia, en silti koskaan ole joutunut pohtimaan asioita näin monelta kantilta. En olisi tullut pohtineeksi, ellei olisi ollut ihmisiä, jotka esittävät kysymyksiä näkökulmasta, jota itse en olisi tullut ajatelleeksi tai tuovat esille seikkoja, joita oman ajatteluni rajoittuneisuus ei olisi ymmärtänyt nostaa esille.

Tämän viikon aikana olemme pohtineet turvapaikanhakuun liittyviä kysymyksiä, diasporassa olemisen näkökulmia, siirtolaisuuden kysymyksiä niin laillisuuden, talouden kuin sukupuolenkin näkökulmista. Olemme hahmotelleet maahanmuuttajuuden syitä teoreettisten mallien avulla ja tehneet siihen liittyviä ryhmätöitä. Voisi sanoa, että takana on erittäin tehokas viikko. Vaikka ajattelenkin olevani melkoisen valveutunut suomalaisen maahanmuuttotilanteen ja -keskutelun suhteen, on tämä viikko lisännyt tietoisuuttasi monella tapaa ja koen olevani etuoikeutettu saadessani pohtia näitä teemoja.

Myös keskustelut tauoilla ja vapaa-aikana ovat olleet erittäin hedelmällisiä. Ilman niitä en tietäisi mitään venäläisistä morsiamista Turkissa tai ukrainalaisista kotiapulaisista Italiassa enkä liioin Keralan hyvinvoivasta osavaltiosta Intiassa, josta kuitenkin lähdetään sankoin joukoin siirtolaisiksi Lähi-Itään. Syyt ja seuraukset ovat saaneet uusia puolia ja kuva siirtolaisuudesta ja sen selityksistä on laajentunut. 

Virallista ja epävirallista oppimista siis tapahtuu monilla eri tasoilla. Nyt on kuitenkin edessä viikonloppu ja voin leikkiä turistia pari päivää. Sinällään ei yhtään hullumpi juttu, sillä Firenze, kuten muukin Italia on yhtä laajaa ulkoilmamuseota.